Mielestäni sananvapaus on ns. binääriarvoinen ihmisoikeus: joko sananvapaus on tai sananvapautta ei ole.
On esimerkkejä, joissa sananvapautta on rajoitettu, mutta kenelle voidaan loppupelissä antaa valta määrittää, mistä asioista saa tai ei saa puhua. Jos jostain asiasta ei saa puhua, ei ole sananvapautta, sananvapaus on estetty seuraamuksilla pelkän mielipiteen ilmaisemisesta.
Mikään puhe ei oikeuta väkivaltaa. Puhua saa vaikka kuinka, mutta puhujaa kohtaan tai hänen puheidensa perusteella ei ole oikeutta aloittaa toisen fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa toimintaa.
Rikokseen yllytys on rikos, mutta oikeuden tulisi olla tarkka, johtuuko teko yllytyksestä vai rikoksen tekijän omasta ajatumaailmasta, esimerkiksi suora kehoitus tai käsky.
Esimerkiksi, vaikka eräs henkilö puhui vaalien jälkeen, kuinka persulle olisi mentävä luoti yhdestä korvasta sisään ja toisest ulos ja hän ei voi elää, jos persu elää sekä hänelle kelpaa vain virtaava veri, ei ole vielä yllyttämistä, sillä siitä puuttuu käsky ja kehoitus. Laittomaksi uhkaukseksi sen voi laskea, mutta se ei sinällään ulotu henkilöä itseään pidemmälle, vaikka vastenmielinen mielipide onkin. Hulluja on moneen lähtöön ja pelkästään omia mielipiteitään julkaisemalla ei voi yllytys olla kyseessä.
Oulan kirjoituksen kommenteissa oli yksi muutaman kerran esille tullut väite, että rajoittamaton sananvapaus menee ristiin muiden ihmisoikeuksien kanssa. Näin ei ole. Jos näyttää, että sananvapaus olisi ristiriidassa jonkin toisen ihmisoikeudn kanssa, niitä tulisi tarkastella tarkemmin.
Yksi esimerkki on uskonnonvapaus, josta väitetään, että uskontojen kritisointi rajoittaa muiden uskonnonvapautta.
EI
Uskonnon kritisointi ei estä sinua mitenkään uskomasta, vaikka uskontosi kieltäisikin sen kritisoimisen. Sinua ei pakoteta kritisoimaan uskontoa, vaikka joku muu niin tekee. Asia on päin vastoin: Jos kielletään jonkin uskonnon kritisointi, niin silloinhan minun uskonnonvapauttani loukataan pakottamalla minut elämään ko. uskonnon oppien mukaan.
Oula Lintulan kommentoimassa eettisten vakaumusten kunnioittamisessa on kyse samasta asiasta, kuin uskontojen kritisoinnin kieltämisessä. Oulan kommentti:
"On luonnollista, että jos eri ihmisten ihmisoikeudet ovat keskenään ristiriidassa, on kehitettävä säännöt niiden yhteensovittamiseksi. Liikkumisen vapaus ja liikennesäännöt on hyvä esimerkki.
Sananvapaus ja eettisten vakaumusten kunnioittaminen sen sijaan eivät ole keskenään minkäänlaisessa ristiriidassa. Jos joku haluaa, että sananvapautta ei käytetä toisten vakaumusten loukkaamiseen, hän saa olla silloin toisten vakaumuksia loukkaamatta. Samoin tämä joku saa olla lukematta muiden loukkauksia, samoin hän saa olla ostamatta Charlie Hebdoa.
Vaikka vaadinkin uskonrauhan rikkomisen poistamista rikoslaista, vastustan myös ankarasti kaikkia sellaisia pyrkimyksiä, joilla yritettäisiin tehdä esim. Jumalan pilkkaamisesta pakollista. Onneksi sellaisia ei ole vielä tullut vastaan."
Puheilla voi toki aiheuttaa todellista haittaa toiselle ihmiselle, mutta siinä ajatusten kertominen siirtyy toiminnaksi. Toiminnan haitallisuus voidaan todeta muuten, kuin henkilön sisäisenä mielipahana.
Mielipiteen kertomisen voi kohdistaa sellaisella tavalla, joka on omiaan tuottamaan haittaa toiselle henkilölle, kuten lähettämällä henkilön työpaikan pomolle viestin, jossa kertoo, kuinka alhainen paska sika ko. henkilö on. Tällöin mielipiteen kertominen muuttuu toiminnaksi, jonka tarkoitus on tuottaa henkilölle irtisanominen ja/tai mahdollisesti muuta haittaa.
Loppuun voisi lisätä lainauksen Christopher Hitchensiltä
"If someone tells me that I’ve hurt their feelings, I say, ‘Well I’m still waiting to hear what your point is’. I’m very depressed how in this country you can be told, ‘That’s offensive!’ as if those two words constitute an argument or a comment. Not to me, they don’t."
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti