Tietoyhteiskuntamainen tapa järjestää opetus

Aluksi voisin suositella katsomaan videot Digital Aristotle: Thoughts on the Future of Education ja Salman Khan talk at TED 2011, jotta ymmärtäisitte millaista järjestelmää ajattelen.
Khan Academy on käytännössä ilmaista opetusta antava sivusto ja jokaisen aiheen päätteeksi on pieni kokeen kaltainen osio, jonka läpäisee vastaamalla oikein tiettyyn määrään kysymyksiä peräkkäin.

Nykyinen järjestelmä tasapäistää oppilaita ja aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Osa oppilaista ei saa tarvitsemasa lisäopetusta, kun he eivät ymmärrä jotain tiettyä asiaa, mikä kasaa heidän osaamiseensa pieniä aukkoja ja opetus jatkaa mekaanisesti eteenpäin. Toiset oppilaat oppisivat tietyt asiat nopeasti ja olisivat valmiita siirtymään seuraavalle tasolle oppimisessaan, mutta opetus pitää heidät kohdassa, jonka he jo osaavat.
Mainittu järjestelmä vapauttaisi ainakin osan opettajan ajasta oppilaiden tutorointiin.

Mitä, jos opetus järjestettäisiinkin Salman Khanin ideoiman mallin mukaisesti?
Opetusta voitaisiin järjestää nykyistä joustavammin ja mallissa otetaan huomioon myös se, että ihmiset oppivat eri tahdilla, jotkut oppivat alun nopeasti, mutta jumittuvat myöhemmässä vaiheessa, kun toisen tie voi nousta pystyyn jo alkunsa.

Opettaja-lehden artikkelissa ollaan huolissaan yleissivistävien aineiden tippumisesta lukion opetussuunnitelmasta.
Miten kävisi, jos oppilaat saisivat käydä opintoja omassa tahdissaan? Yleissivistävät aineet olisivat siellä mukana ja opettajat voisivat seurata oppilaiden edistymistä.
Uudesta mallista olisi hyötyä peruskoulussakin. Esimerkiksi pakollisesta ruotsin kielestä voitaisiin luopua ja ottaa rinnalle muitakin aineita. Suurin este kurssien järjestämiseen on osanottajien vähyys, mutta Khan Academyn mallissa useampaa kieltä osaavat opettajat voivat opettaa useampaa kieltä kerralla ja tutoroida oppilaita heidän tarvitessa apua.

Malli mahdollistaisi joustavan ja paljon nykyistä monipuolisemman opetuksen, jossa opiskelija saisi apua tarvittaessa ja siirtyisi opinnoissa eteenpäin, kun osaa jo tietyn asian sekä mielenkiintoisen alan opiskelu ei olisi kiinni muista samasta alasta kiinnostuneista henkilöistä.

Pieni ajatus GMO:sta

Geenimuuntelua voi käyttää joko hyvään tai pahaan tarkoitukseen.

Monsaton kaltaiset suuret yhtiöt eivät välitä ihmisten terveydestä ja niiden toiminta (selkeytys: monopoliaseman hankkiminen), etenkin patentit, olisi estettävä.

Geenimuuntelulla voidaan lisätä kasvien ravintopitoisuutta, tuhohyönteisten sekä tautien kestoa ja satoisuutta. Myös biomuovien valmistusta voidaan lisätä ja kustannuksia alentaa geenimuuntelemalla kasveja tuottamaan sopivia molekyylejä.
Hyviä käyttökohteita on paljon.

Kunhan vain pidetään geenimuuntelu pois ahneilta suuryrityksiltä ja sallitaan koko ihmiskuntaa hyödyttävä kehittely.