Varmaan tärkeintä olisi muistaa tässäkin asiassa sanonta: kohtuus kaikessa.
Ympäristöä ja luontoa tulee suojella, mutta on myös raja, jonka jälkeen mennään liian pitkälle, joka vaikeuttaa asioita ja normaalia elämää liikaa. Rajan löytäminen ei aina ole helppoa.
Ilmastobuumin takia ollaan joka puolella Suomea vähentämässä hiilidioksidipäästöjä.
Ongelma Suomen ja ilmastosopimusten kanssa on, että niissä ei oteta huomioon, että olemme pohjoisessa ja talvisin suurin osa energiasta kuluu lämmitykseen.
Suomi on monessa ympäristöasiassa maailman huipulla, vaikkei se ensimmäisenä tulisi mieleen. Meillä on tehtaiden suodatinsysteemit, jätteiden lajittelu ja kierrätys viety pitkälle ja jopa kaatopaikoilla muodostuva kaasu otetaan monessa paikassa talteen.
Kuitenkaan maailman suurimmat saastuttajat eivät ole sitoutuneet sopimuksiin kovinkaan tiiviisti jos ollenkaan. Esimerkiksi Kiina tuottaa parissa viikossa saman verran päästöjä, kuin Suomi koko vuotena ja Scientific American -lehdessä (March 2011) kerrottiin Kiinan lisäävän hiilivoimaloidensa määrää. Scientific Americanin jutussa kerrottiin myös, että Kiinan päästöt ovat suuremmat, kuin USAn, Euroopan ja Japanin päästöt yhteensä.
Teknologian kehittyneisyydestä kertoo myös se, että suomalaista teknologiaa on monissa satelliiteissa, komponentteina ja mittalaitteina, etenkin ilmastotutkimuksen saralla. Suomessa kehitetään jopa omaa satelliittia testaamaan uutta kamerateknologiaa.
Tällä hetkellä ainoa realistinen vaihtoehto fossiilisille on ydinvoima. Ydinvoimaa voidaan lisätä sen verran, kuin on tarvetta, mutta se ei saa viedä pohjaa uusiutuvien kehittämiseltä. Biodieselin kehityksestä voisi muistuttaa sen verran, että bensiini oli aikoinaan ihan samassa tilanteessa saastuttavuutensa kanssa. Ympäristöihmiset vaativat korvaavia tuotteita raakaöljylle, mutta kuitenkaan nyt valmistetut tuotteet eivät kelpaa, koska ne saastuttavat enemmän, kuin bensiini. Näillä ihmisillä on epärealistiset odotukset, kun he vaativat valmiin tuotteen ilman, että kukaan olisi ensin kehittänyt sitä. Kaikilla tuotteilla on aluksi puutteita, joita pyritään seuraavan sukupolven tuotteista korjaamaan ja puutteita ei voida korjata ja jatkokehitystä ei voi tehdä jos tuotetta ei oteta käyttöön. Tuotetta ei voida myöskään pakottaa käyttöön, kuten E10-bensan kanssa on käynyt, vaan päätös täytyy tulla kuluttajilta.
Liikenteen kehitys on Suomessa melkolailla jäissä, pieniä kosmeetisia toimia lukuunottamatta. Jos kansanedustajilta otettaisiin pois autoetu ja laitettaisiin heidät käyttämään julkisia, saataisiin painetta nostaa julkisen joukkoliikenteen tasoa paremmaksi.
Pohjustuksena voisi muistuttaa, että käytön lisääntyessä teknologia halpenee ja kehittyy, kuten TFT-näyttöjen ja ulkoisten kiintolevyjen hinnoista huomaa. Edelläkävijät ovat tärkeässä osassa teknologian yleistymisessä.
Sähkö- ja hybridiautojen (ja muidenkin ajoneuvojen) osalta pitäisi käyttövoimavero joko mieluummin poistaa kokonaan tai alentaa huomattavasti. Kaupunkien ilmanlaatua voitaisiin parantaa huomattavasti, kun taajama-alueella voisi käyttää sähkömoottoria.
Pelkkä veron alentaminen ei vättämättä riitä ajoneuvojen saattamiseen tavallisille ihmisille. Ne, joilla varat riittävät hybridi- ja sähköajoneuvoihin, voisivat haastaa toisiaan mukaan ostamaan ajopelejä, jolloin hinta laskisi ja yhä useammilla olisi niihin varaa.
Näköjään jäänyt jotain lähteiden oloista mukaan
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/12/suomen_kasvihuonepaastot_alittivat_kioton_vaatimukset_2209252.html
http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-04-14_004.html?s=6
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article47412.ece
