torstai 6. marraskuuta 2014

Nopea ajatus sananvapauden rajoittamisesta

Sananvapauden rajoittaminen tuottaa monenlaisia ongelmia.

Yhteiskunnan ongelmista ei voida saada tietoa, jos jostain aiheesta keskusteleminen kielletään, tai kielletään kaikki "negatiivinen" puhe aiheesta.
Ongelmaa, josta ei voida avoimesti puhua, ei voida mitenkään ratkaista. Kiellettäessä puhuminen jostain asiasta ainoastaan kasvatetaan asiaan liittyvää ongelmaa.

Jos joku taho ei saa kertoa mielipiteitään tai heidän sananvapauttaan rajoitetaan muuten, heidän ei voida esittää olevan väärässä.
Jos joku ei saa esittää mielipidettään tai ajatustaan, et voi sanoa hänen olevan väärässä, koska sinulla ei ole tietoa, mikä hänen mielipiteensä tai ajatuksensa on.

Eli kaikki väitteet, että henkilö, jonka sananvapaus on estetty, olisi väärässä, on vain olkinukke hyökkäys, jolla ei voida osoittaa mitään.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Työllistymistoimenpiteistä

11.9.2014 pidetyllä eduskunnan kyselytunnila ministeri Ihalaisen puheesta voi helposti ymmärtää, että työllistymisen nuorisotakuu on vain yksi tempputyöllistämisen muoto. Työttömiä samalla hetkellä Ihalaisen mukaan oli 350000 henkilöä, mutta mikä on todellinen luku? Kaikki työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat henkilöt ovat silti työttömiä, koska he eivät saa palkkaa, vaan muutaman euron ylläpitokorvausta. Eli todellinen työttömien määrä on tuota huomattavasti isompi.
Tärkeä kysymys olisikin, että miten valvotaan ja millä estetään, ettei toimenpiteitä käytetä ilmaistyövoimana korvaamaan palkkatyötä ja siten vääristetä kilpailua?

Kun katsoo eduskunnan toimia, on ihmeellistä, että kukaan ei tunnu edes ajattelevan yksinkertaisimpia ja toimivimpia toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Parhaiten työpaikkoja lisäisi byrokratian keventäminen ja yksinkertaistaminen siten, että pk-yritykset ja yksityisyrittäjät voisivat helposti palkata lisätyövoimaa tarvitaessa, kuten sairauden tai kiireen sattuessa.

Kyselytunnilla eräs edustaja mainitsi, ettei tieto liiku eri yksiköiden välillä tarpeeksi tehokkaasti ja asiakkaiden kohtaamiseen ei ole henkilökuntaa.
Tähän löytyisi ratkaisu siitä, että yhdistetään TE-keskuksen, Kelan ja sosiaalitoimen palvelut yhdeksi yksiköksi. Kun joka paikkaan ei tarvitse erikseen toimittaa todistuksia koulutuksista yms. ja tietojen kirjaamiseen riittää yksi kerta, vähenee byrokratia ja virkamiesten tarve huomatavasti, jolloin samoilla tai jopa vähemmillä resursseilla voidaan siirtää ihmisiä asiakaspalveluun.

perjantai 1. elokuuta 2014

Avaruustutkimusko muka kallista

Tähdet ja avaruus -lehdessä mainittiin Cassini luotaimesta seuraavaa.
Cassini laukaistiin vuonna 1997 ja se aloitti havainnoinnin 2004. Vuoteen 2017 asti ulottuva ohjelma tulee kokonaisuudessaan maksamaan arviolta 2,4 miljardia euroa. Ohjelman seurauksena luotain tuottaa tutkimustuloksia niin massiivisen määrän, että työtä niiden analysoimiseen riittää seuraaville tutkijasukupolville asti.

Kuulostaako kalliilta? Jos kuulosti, niin verrataanpa Jyrki Kataisen kauteen.
Seitsemän vuoden aikana Suomen valtiovelka on noussut 47 miljardilla eurolla, työt ovat vähentyneet rajusti ja yrittämisestä on tehty erittäin hankalaa. Mitään hyödyllistä ei ole Suomen kansalle tullut kyseisenä aikana velaksi otetuista rahoista, vaan suurin osa on mennyt kriisimaita lainoittaneiden pankkien tukemiseen.

torstai 15. toukokuuta 2014

Ruotsin kielen pakollisuudesta

Kirjoitus ruotsin kielestä on jäänyt kirjoittamatta, kun en ole havainnut mitään lisättävää lukemiini kirjoituksiin. Mutta laitetaanpa jotain talteen.

Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Mitkään keskusteluissa esitetyistä perusteluista pakollisuudelle eivät koske pelkästään ruotsia, vaan samoilla perusteilla pitäisi kaikille (myös ruotsinkielisille) olla pakollisena niin englanti, saksa, venäjä, kiina kuin esperantokin.
Myös jatko-opintojen suorittamiselle pakkoruotsista on haittaa ja itseasiassa se on jopa jatko-opintojen este. Suomessa jokaiseen peruskoulun jälkeiseen opiskeluun vaaditaan jonkinlainen ruotsin kielen osaaminen. Kuinka monta mahdollista luonnontieteen nobelistia onkaan jäänyt vaille opintopaikkaa vain ruotsin osaamattomuuden takia.
Ruotsi on maailmalla erittäin marginaalinen kieli, jonka opettamisessa koko kansalle ei ole järkeä. Vapaaehtoisia kielen opiskelijoita kyllä riittää siihen, että tarvittavat palvelut voidaan taata.

Tämän takia opiskelemme ruotsia: Tässä kartassa on merkattuna kaikki Suomen kunnat (Ahvenanmaata lukuunottamatta), joissa ruotsinkielisiä on vähintään 20% ja toisessa 50%. Kun enemmistön ja vähemmistön suhde on näin valtava, ei ole perusteltua pakottaa enemmistöä opiskelemaan vähemmistön kieltä. (kuvien lähde: kielipolitiikka.net)

torstai 16. tammikuuta 2014

Tietoyhteiskuntamainen tapa järjestää opetus

Aluksi voisin suositella katsomaan videot Digital Aristotle: Thoughts on the Future of Education ja Salman Khan talk at TED 2011, jotta ymmärtäisitte millaista järjestelmää ajattelen.
Khan Academy on käytännössä ilmaista opetusta antava sivusto ja jokaisen aiheen päätteeksi on pieni kokeen kaltainen osio, jonka läpäisee vastaamalla oikein tiettyyn määrään kysymyksiä peräkkäin.

Nykyinen järjestelmä tasapäistää oppilaita ja aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Osa oppilaista ei saa tarvitsemasa lisäopetusta, kun he eivät ymmärrä jotain tiettyä asiaa, mikä kasaa heidän osaamiseensa pieniä aukkoja ja opetus jatkaa mekaanisesti eteenpäin. Toiset oppilaat oppisivat tietyt asiat nopeasti ja olisivat valmiita siirtymään seuraavalle tasolle oppimisessaan, mutta opetus pitää heidät kohdassa, jonka he jo osaavat.
Mainittu järjestelmä vapauttaisi ainakin osan opettajan ajasta oppilaiden tutorointiin.

Mitä, jos opetus järjestettäisiinkin Salman Khanin ideoiman mallin mukaisesti?
Opetusta voitaisiin järjestää nykyistä joustavammin ja mallissa otetaan huomioon myös se, että ihmiset oppivat eri tahdilla, jotkut oppivat alun nopeasti, mutta jumittuvat myöhemmässä vaiheessa, kun toisen tie voi nousta pystyyn jo alkunsa.

Opettaja-lehden artikkelissa ollaan huolissaan yleissivistävien aineiden tippumisesta lukion opetussuunnitelmasta.
Miten kävisi, jos oppilaat saisivat käydä opintoja omassa tahdissaan? Yleissivistävät aineet olisivat siellä mukana ja opettajat voisivat seurata oppilaiden edistymistä.
Uudesta mallista olisi hyötyä peruskoulussakin. Esimerkiksi pakollisesta ruotsin kielestä voitaisiin luopua ja ottaa rinnalle muitakin aineita. Suurin este kurssien järjestämiseen on osanottajien vähyys, mutta Khan Academyn mallissa useampaa kieltä osaavat opettajat voivat opettaa useampaa kieltä kerralla ja tutoroida oppilaita heidän tarvitessa apua.

Malli mahdollistaisi joustavan ja paljon nykyistä monipuolisemman opetuksen, jossa opiskelija saisi apua tarvittaessa ja siirtyisi opinnoissa eteenpäin, kun osaa jo tietyn asian sekä mielenkiintoisen alan opiskelu ei olisi kiinni muista samasta alasta kiinnostuneista henkilöistä.

torstai 9. tammikuuta 2014

Pieni ajatus GMO:sta

Geenimuuntelua voi käyttää joko hyvään tai pahaan tarkoitukseen.

Monsaton kaltaiset suuret yhtiöt eivät välitä ihmisten terveydestä ja niiden toiminta (selkeytys: monopoliaseman hankkiminen), etenkin patentit, olisi estettävä.

Geenimuuntelulla voidaan lisätä kasvien ravintopitoisuutta, tuhohyönteisten sekä tautien kestoa ja satoisuutta. Myös biomuovien valmistusta voidaan lisätä ja kustannuksia alentaa geenimuuntelemalla kasveja tuottamaan sopivia molekyylejä.

Hyviä käyttökohteita on paljon.

Kunhan vain pidetään geenimuuntelu pois ahneilta suuryrityksiltä ja sallitaan koko ihmiskuntaa hyödyttävä kehittely.