maanantai 19. tammikuuta 2015

Vähän lisää sananvapaudesta

Oula Lintula julkaisi kirjoituksen "Mitä on vastuullinen sananvapaus", voin suositella sen lukemista.

Mielestäni sananvapaus on ns. binääriarvoinen ihmisoikeus: joko sananvapaus on tai sananvapautta ei ole.
On esimerkkejä, joissa sananvapautta on rajoitettu, mutta kenelle voidaan loppupelissä antaa valta määrittää, mistä asioista saa tai ei saa puhua. Jos jostain asiasta ei saa puhua, ei ole sananvapautta, sananvapaus on estetty seuraamuksilla pelkän mielipiteen ilmaisemisesta.


Mikään puhe ei oikeuta väkivaltaa. Puhua saa vaikka kuinka, mutta puhujaa kohtaan tai hänen puheidensa perusteella ei ole oikeutta aloittaa toisen fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa toimintaa.
Rikokseen yllytys on rikos, mutta oikeuden tulisi olla tarkka, johtuuko teko yllytyksestä vai rikoksen tekijän omasta ajatumaailmasta, esimerkiksi suora kehoitus tai käsky.
Esimerkiksi, vaikka eräs henkilö puhui vaalien jälkeen, kuinka persulle olisi mentävä luoti yhdestä korvasta sisään ja toisest ulos ja hän ei voi elää, jos persu elää sekä hänelle kelpaa vain virtaava veri, ei ole vielä yllyttämistä, sillä siitä puuttuu käsky ja kehoitus. Laittomaksi uhkaukseksi sen voi laskea, mutta se ei sinällään ulotu henkilöä itseään pidemmälle, vaikka vastenmielinen mielipide onkin. Hulluja on moneen lähtöön ja pelkästään omia mielipiteitään julkaisemalla ei voi yllytys olla kyseessä.


Oulan kirjoituksen kommenteissa oli yksi muutaman kerran esille tullut väite, että rajoittamaton sananvapaus menee ristiin muiden ihmisoikeuksien kanssa. Näin ei ole. Jos näyttää, että sananvapaus olisi ristiriidassa jonkin toisen ihmisoikeudn kanssa, niitä tulisi tarkastella tarkemmin.
Yksi esimerkki on uskonnonvapaus, josta väitetään, että uskontojen kritisointi rajoittaa muiden uskonnonvapautta.
EI
Uskonnon kritisointi ei estä sinua mitenkään uskomasta, vaikka uskontosi kieltäisikin sen kritisoimisen. Sinua ei pakoteta kritisoimaan uskontoa, vaikka joku muu niin tekee. Asia on päin vastoin: Jos kielletään jonkin uskonnon kritisointi, niin silloinhan minun uskonnonvapauttani loukataan pakottamalla minut elämään ko. uskonnon oppien mukaan.

Oula Lintulan  kommentoimassa eettisten vakaumusten kunnioittamisessa on kyse samasta asiasta, kuin uskontojen kritisoinnin kieltämisessä. Oulan kommentti:
"On luonnollista, että jos eri ihmisten ihmisoikeudet ovat keskenään ristiriidassa, on kehitettävä säännöt niiden yhteensovittamiseksi. Liikkumisen vapaus ja liikennesäännöt on hyvä esimerkki.
Sananvapaus ja eettisten vakaumusten kunnioittaminen sen sijaan eivät ole keskenään minkäänlaisessa ristiriidassa. Jos joku haluaa, että sananvapautta ei käytetä toisten vakaumusten loukkaamiseen, hän saa olla silloin toisten vakaumuksia loukkaamatta. Samoin tämä joku saa olla lukematta muiden loukkauksia, samoin hän saa olla ostamatta Charlie Hebdoa.
Vaikka vaadinkin uskonrauhan rikkomisen poistamista rikoslaista, vastustan myös ankarasti kaikkia sellaisia pyrkimyksiä, joilla yritettäisiin tehdä esim. Jumalan pilkkaamisesta pakollista. Onneksi sellaisia ei ole vielä tullut vastaan."

Puheilla voi toki aiheuttaa todellista haittaa toiselle ihmiselle, mutta siinä ajatusten kertominen siirtyy toiminnaksi. Toiminnan haitallisuus voidaan todeta muuten, kuin henkilön sisäisenä mielipahana. 

Mielipiteen kertomisen voi kohdistaa sellaisella tavalla, joka on omiaan tuottamaan haittaa toiselle henkilölle, kuten lähettämällä henkilön työpaikan pomolle viestin, jossa kertoo, kuinka alhainen paska sika ko. henkilö on. Tällöin mielipiteen kertominen muuttuu toiminnaksi, jonka tarkoitus on tuottaa henkilölle irtisanominen ja/tai mahdollisesti muuta haittaa.

Loppuun voisi lisätä lainauksen Christopher Hitchensiltä

"If someone tells me that I’ve hurt their feelings, I say, ‘Well I’m still waiting to hear what your point is’. I’m very depressed how in this country you can be told, ‘That’s offensive!’ as if those two words constitute an argument or a comment. Not to me, they don’t."

lauantai 10. tammikuuta 2015

Stubb ja TTIP

Ylen uutisessa Alexander Stubb naureskelee niille, jotka kokevat TTIP-sopimuksen uhkana.
Stubb puhuu jutussa pelkkää paskaa, sillä neuvottelut käydään salassa ja mitään sisällöstä ei kerrota julkisuuteen. Joten ainoa vaihtoehto on olettaa sopimuksen olevan vähintään yhtä huono, kuin julkisuuteen päässyt alkuperäinen ehdotus.

TTIP-julkilausumassa on kerrottu melkolailla erityiset ongelmat, jotka sopimus tuo tullessaan.

Suomen luonto kirjoittaa:
Tiedossa on kuitenkin, että sopimukseen sisältyy energiaa ja raaka-aineita käsittelevä kappale, joka vaikuttaisi EU:n ja Yhdysvaltojen energiayhteistyöhön.
 Millaisesta yhteistyöstä mahtaa olla kyse? Ehkä tällaisesta Dominikaanisessa tasavallassa olevasta?
Joka tapauksessa nykyisillä tiedoilla TTIP:n tullessa Talvivaara on aika pientä Suomen puhtaalle ympäristölle.

torstai 6. marraskuuta 2014

Nopea ajatus sananvapauden rajoittamisesta

Sananvapauden rajoittaminen tuottaa monenlaisia ongelmia.

Yhteiskunnan ongelmista ei voida saada tietoa, jos jostain aiheesta keskusteleminen kielletään, tai kielletään kaikki "negatiivinen" puhe aiheesta.
Ongelmaa, josta ei voida avoimesti puhua, ei voida mitenkään ratkaista. Kiellettäessä puhuminen jostain asiasta ainoastaan kasvatetaan asiaan liittyvää ongelmaa.

Jos joku taho ei saa kertoa mielipiteitään tai heidän sananvapauttaan rajoitetaan muuten, heidän ei voida esittää olevan väärässä.
Jos joku ei saa esittää mielipidettään tai ajatustaan, et voi sanoa hänen olevan väärässä, koska sinulla ei ole tietoa, mikä hänen mielipiteensä tai ajatuksensa on.

Eli kaikki väitteet, että henkilö, jonka sananvapaus on estetty, olisi väärässä, on vain olkinukke hyökkäys, jolla ei voida osoittaa mitään.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Työllistymistoimenpiteistä

11.9.2014 pidetyllä eduskunnan kyselytunnila ministeri Ihalaisen puheesta voi helposti ymmärtää, että työllistymisen nuorisotakuu on vain yksi tempputyöllistämisen muoto. Työttömiä samalla hetkellä Ihalaisen mukaan oli 350000 henkilöä, mutta mikä on todellinen luku? Kaikki työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat henkilöt ovat silti työttömiä, koska he eivät saa palkkaa, vaan muutaman euron ylläpitokorvausta. Eli todellinen työttömien määrä on tuota huomattavasti isompi.
Tärkeä kysymys olisikin, että miten valvotaan ja millä estetään, ettei toimenpiteitä käytetä ilmaistyövoimana korvaamaan palkkatyötä ja siten vääristetä kilpailua?

Kun katsoo eduskunnan toimia, on ihmeellistä, että kukaan ei tunnu edes ajattelevan yksinkertaisimpia ja toimivimpia toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Parhaiten työpaikkoja lisäisi byrokratian keventäminen ja yksinkertaistaminen siten, että pk-yritykset ja yksityisyrittäjät voisivat helposti palkata lisätyövoimaa tarvitaessa, kuten sairauden tai kiireen sattuessa.

Kyselytunnilla eräs edustaja mainitsi, ettei tieto liiku eri yksiköiden välillä tarpeeksi tehokkaasti ja asiakkaiden kohtaamiseen ei ole henkilökuntaa.
Tähän löytyisi ratkaisu siitä, että yhdistetään TE-keskuksen, Kelan ja sosiaalitoimen palvelut yhdeksi yksiköksi. Kun joka paikkaan ei tarvitse erikseen toimittaa todistuksia koulutuksista yms. ja tietojen kirjaamiseen riittää yksi kerta, vähenee byrokratia ja virkamiesten tarve huomatavasti, jolloin samoilla tai jopa vähemmillä resursseilla voidaan siirtää ihmisiä asiakaspalveluun.

perjantai 1. elokuuta 2014

Avaruustutkimusko muka kallista

Tähdet ja avaruus -lehdessä mainittiin Cassini luotaimesta seuraavaa.
Cassini laukaistiin vuonna 1997 ja se aloitti havainnoinnin 2004. Vuoteen 2017 asti ulottuva ohjelma tulee kokonaisuudessaan maksamaan arviolta 2,4 miljardia euroa. Ohjelman seurauksena luotain tuottaa tutkimustuloksia niin massiivisen määrän, että työtä niiden analysoimiseen riittää seuraaville tutkijasukupolville asti.

Kuulostaako kalliilta? Jos kuulosti, niin verrataanpa Jyrki Kataisen kauteen.
Seitsemän vuoden aikana Suomen valtiovelka on noussut 47 miljardilla eurolla, työt ovat vähentyneet rajusti ja yrittämisestä on tehty erittäin hankalaa. Mitään hyödyllistä ei ole Suomen kansalle tullut kyseisenä aikana velaksi otetuista rahoista, vaan suurin osa on mennyt kriisimaita lainoittaneiden pankkien tukemiseen.