Tähdet ja avaruus -lehdessä mainittiin Cassini luotaimesta seuraavaa.
Cassini laukaistiin vuonna 1997 ja se aloitti havainnoinnin 2004. Vuoteen 2017 asti ulottuva ohjelma tulee kokonaisuudessaan maksamaan arviolta 2,4 miljardia euroa. Ohjelman seurauksena luotain tuottaa tutkimustuloksia niin massiivisen määrän, että työtä niiden analysoimiseen riittää seuraaville tutkijasukupolville asti.
Kuulostaako kalliilta? Jos kuulosti, niin verrataanpa Jyrki Kataisen kauteen.
Seitsemän vuoden aikana Suomen valtiovelka on noussut 47 miljardilla eurolla, työt ovat vähentyneet rajusti ja yrittämisestä on tehty erittäin hankalaa. Mitään hyödyllistä ei ole Suomen kansalle tullut kyseisenä aikana velaksi otetuista rahoista, vaan suurin osa on mennyt kriisimaita lainoittaneiden pankkien tukemiseen.
perjantai 1. elokuuta 2014
torstai 15. toukokuuta 2014
Ruotsin kielen pakollisuudesta
Kirjoitus ruotsin kielestä on jäänyt kirjoittamatta, kun en ole havainnut mitään lisättävää lukemiini kirjoituksiin. Mutta laitetaanpa jotain talteen.
Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Mitkään keskusteluissa esitetyistä perusteluista pakollisuudelle eivät koske pelkästään ruotsia, vaan samoilla perusteilla pitäisi kaikille (myös ruotsinkielisille) olla pakollisena niin englanti, saksa, venäjä, kiina kuin esperantokin.
Myös jatko-opintojen suorittamiselle pakkoruotsista on haittaa ja itseasiassa se on jopa jatko-opintojen este. Suomessa jokaiseen peruskoulun jälkeiseen opiskeluun vaaditaan jonkinlainen ruotsin kielen osaaminen. Kuinka monta mahdollista luonnontieteen nobelistia onkaan jäänyt vaille opintopaikkaa vain ruotsin osaamattomuuden takia.
Ruotsi on maailmalla erittäin marginaalinen kieli, jonka opettamisessa koko kansalle ei ole järkeä. Vapaaehtoisia kielen opiskelijoita kyllä riittää siihen, että tarvittavat palvelut voidaan taata.
Tämän takia opiskelemme ruotsia: Tässä kartassa on merkattuna kaikki Suomen kunnat (Ahvenanmaata lukuunottamatta), joissa ruotsinkielisiä on vähintään 20% ja toisessa 50%. Kun enemmistön ja vähemmistön suhde on näin valtava, ei ole perusteltua pakottaa enemmistöä opiskelemaan vähemmistön kieltä. (kuvien lähde: kielipolitiikka.net)
Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Mitkään keskusteluissa esitetyistä perusteluista pakollisuudelle eivät koske pelkästään ruotsia, vaan samoilla perusteilla pitäisi kaikille (myös ruotsinkielisille) olla pakollisena niin englanti, saksa, venäjä, kiina kuin esperantokin.
Myös jatko-opintojen suorittamiselle pakkoruotsista on haittaa ja itseasiassa se on jopa jatko-opintojen este. Suomessa jokaiseen peruskoulun jälkeiseen opiskeluun vaaditaan jonkinlainen ruotsin kielen osaaminen. Kuinka monta mahdollista luonnontieteen nobelistia onkaan jäänyt vaille opintopaikkaa vain ruotsin osaamattomuuden takia.
Ruotsi on maailmalla erittäin marginaalinen kieli, jonka opettamisessa koko kansalle ei ole järkeä. Vapaaehtoisia kielen opiskelijoita kyllä riittää siihen, että tarvittavat palvelut voidaan taata.
Tämän takia opiskelemme ruotsia: Tässä kartassa on merkattuna kaikki Suomen kunnat (Ahvenanmaata lukuunottamatta), joissa ruotsinkielisiä on vähintään 20% ja toisessa 50%. Kun enemmistön ja vähemmistön suhde on näin valtava, ei ole perusteltua pakottaa enemmistöä opiskelemaan vähemmistön kieltä. (kuvien lähde: kielipolitiikka.net)
torstai 16. tammikuuta 2014
Tietoyhteiskuntamainen tapa järjestää opetus
Aluksi voisin suositella katsomaan videot Digital Aristotle: Thoughts on the Future of Education ja Salman Khan talk at TED 2011, jotta ymmärtäisitte millaista järjestelmää ajattelen.
Khan Academy on käytännössä ilmaista opetusta antava sivusto ja jokaisen aiheen päätteeksi on pieni kokeen kaltainen osio, jonka läpäisee vastaamalla oikein tiettyyn määrään kysymyksiä peräkkäin.
Nykyinen järjestelmä tasapäistää oppilaita ja aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Osa oppilaista ei saa tarvitsemasa lisäopetusta, kun he eivät ymmärrä jotain tiettyä asiaa, mikä kasaa heidän osaamiseensa pieniä aukkoja ja opetus jatkaa mekaanisesti eteenpäin. Toiset oppilaat oppisivat tietyt asiat nopeasti ja olisivat valmiita siirtymään seuraavalle tasolle oppimisessaan, mutta opetus pitää heidät kohdassa, jonka he jo osaavat.
Mainittu järjestelmä vapauttaisi ainakin osan opettajan ajasta oppilaiden tutorointiin.
Mitä, jos opetus järjestettäisiinkin Salman Khanin ideoiman mallin mukaisesti?
Opetusta voitaisiin järjestää nykyistä joustavammin ja mallissa otetaan huomioon myös se, että ihmiset oppivat eri tahdilla, jotkut oppivat alun nopeasti, mutta jumittuvat myöhemmässä vaiheessa, kun toisen tie voi nousta pystyyn jo alkunsa.
Opettaja-lehden artikkelissa ollaan huolissaan yleissivistävien aineiden tippumisesta lukion opetussuunnitelmasta.
Miten kävisi, jos oppilaat saisivat käydä opintoja omassa tahdissaan? Yleissivistävät aineet olisivat siellä mukana ja opettajat voisivat seurata oppilaiden edistymistä.
Uudesta mallista olisi hyötyä peruskoulussakin. Esimerkiksi pakollisesta ruotsin kielestä voitaisiin luopua ja ottaa rinnalle muitakin aineita. Suurin este kurssien järjestämiseen on osanottajien vähyys, mutta Khan Academyn mallissa useampaa kieltä osaavat opettajat voivat opettaa useampaa kieltä kerralla ja tutoroida oppilaita heidän tarvitessa apua.
Malli mahdollistaisi joustavan ja paljon nykyistä monipuolisemman opetuksen, jossa opiskelija saisi apua tarvittaessa ja siirtyisi opinnoissa eteenpäin, kun osaa jo tietyn asian sekä mielenkiintoisen alan opiskelu ei olisi kiinni muista samasta alasta kiinnostuneista henkilöistä.
Khan Academy on käytännössä ilmaista opetusta antava sivusto ja jokaisen aiheen päätteeksi on pieni kokeen kaltainen osio, jonka läpäisee vastaamalla oikein tiettyyn määrään kysymyksiä peräkkäin.
Nykyinen järjestelmä tasapäistää oppilaita ja aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Osa oppilaista ei saa tarvitsemasa lisäopetusta, kun he eivät ymmärrä jotain tiettyä asiaa, mikä kasaa heidän osaamiseensa pieniä aukkoja ja opetus jatkaa mekaanisesti eteenpäin. Toiset oppilaat oppisivat tietyt asiat nopeasti ja olisivat valmiita siirtymään seuraavalle tasolle oppimisessaan, mutta opetus pitää heidät kohdassa, jonka he jo osaavat.
Mainittu järjestelmä vapauttaisi ainakin osan opettajan ajasta oppilaiden tutorointiin.
Mitä, jos opetus järjestettäisiinkin Salman Khanin ideoiman mallin mukaisesti?
Opetusta voitaisiin järjestää nykyistä joustavammin ja mallissa otetaan huomioon myös se, että ihmiset oppivat eri tahdilla, jotkut oppivat alun nopeasti, mutta jumittuvat myöhemmässä vaiheessa, kun toisen tie voi nousta pystyyn jo alkunsa.
Opettaja-lehden artikkelissa ollaan huolissaan yleissivistävien aineiden tippumisesta lukion opetussuunnitelmasta.
Miten kävisi, jos oppilaat saisivat käydä opintoja omassa tahdissaan? Yleissivistävät aineet olisivat siellä mukana ja opettajat voisivat seurata oppilaiden edistymistä.
Uudesta mallista olisi hyötyä peruskoulussakin. Esimerkiksi pakollisesta ruotsin kielestä voitaisiin luopua ja ottaa rinnalle muitakin aineita. Suurin este kurssien järjestämiseen on osanottajien vähyys, mutta Khan Academyn mallissa useampaa kieltä osaavat opettajat voivat opettaa useampaa kieltä kerralla ja tutoroida oppilaita heidän tarvitessa apua.
Malli mahdollistaisi joustavan ja paljon nykyistä monipuolisemman opetuksen, jossa opiskelija saisi apua tarvittaessa ja siirtyisi opinnoissa eteenpäin, kun osaa jo tietyn asian sekä mielenkiintoisen alan opiskelu ei olisi kiinni muista samasta alasta kiinnostuneista henkilöistä.
torstai 9. tammikuuta 2014
Pieni ajatus GMO:sta
Geenimuuntelua voi käyttää joko hyvään tai pahaan tarkoitukseen.
Monsaton kaltaiset suuret yhtiöt eivät välitä ihmisten terveydestä ja niiden toiminta (selkeytys: monopoliaseman hankkiminen), etenkin patentit, olisi estettävä.
Geenimuuntelulla voidaan lisätä kasvien ravintopitoisuutta, tuhohyönteisten sekä tautien kestoa ja satoisuutta. Myös biomuovien valmistusta voidaan lisätä ja kustannuksia alentaa geenimuuntelemalla kasveja tuottamaan sopivia molekyylejä.
Hyviä käyttökohteita on paljon.
Kunhan vain pidetään geenimuuntelu pois ahneilta suuryrityksiltä ja sallitaan koko ihmiskuntaa hyödyttävä kehittely.
Monsaton kaltaiset suuret yhtiöt eivät välitä ihmisten terveydestä ja niiden toiminta (selkeytys: monopoliaseman hankkiminen), etenkin patentit, olisi estettävä.
Geenimuuntelulla voidaan lisätä kasvien ravintopitoisuutta, tuhohyönteisten sekä tautien kestoa ja satoisuutta. Myös biomuovien valmistusta voidaan lisätä ja kustannuksia alentaa geenimuuntelemalla kasveja tuottamaan sopivia molekyylejä.
Hyviä käyttökohteita on paljon.
Kunhan vain pidetään geenimuuntelu pois ahneilta suuryrityksiltä ja sallitaan koko ihmiskuntaa hyödyttävä kehittely.
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Pikkuisen suorasta demokratiasta
Aina silloin tällöin tulee vasta-argumenttina, että suora demokratia ei poista kaikkia aukkoja ja systeemistä löytyy ongelmia vaikka suora demokratia olisi käytössä.
Nuo ongelmat ovat olemassa jo nykysysteemissä. Eikö olisi parempi, jos niitä porsaanreikiä olisi paljon vähemmän? Suora demokratia auttaa myös etsimään ratkaisuja, joilla noiden epäkohtien haitat voidaan minimoida. Eikö olisi mukavampaa, että kengissä olisi edes pohjat ehjänä, jos satut kävelemään rikkoutuneen lasipullon yli?
Tiede-lehden sivulla artikkelissa Entä jos maan asioista päättäisi kansa? oli yksi asia, josta ajattelin mainita.
Mutta kansahan äänestää eduskuntaan julkkiksia, vai voisiko kyseessä olla säännön vahvistava poikkeus. Toisaalta äänestäjät osaavat hoitaa oman elämänsä muitakin osa-alueita ja uusavuttomat jäävät laiskuuttaan nukkuvien puolueeseen.
Joka vuosi monet ihmiset tekevät päätöksen lähteä lomamatkalle. Millä perusteella he osaavat valita lomakohteen itselleen? Eikö olisi parempi, jos joku muu valitsisi lomakohteen heille heidän puolestaan?
Entäpä auton uusiminen? Auton omistaja tekee huoltotarkastuksen perusteella päätöksen vaihtaako auton uuteen vai jatkaako vanhalla vielä vuoden.
Aivan samalla periaatteella ihmiset voivat päättää muistakin asioista. Heille on vain annettava tarpeeksi tietoa asioista, eli juurikin päinvastoin, kuin nykyään valtiovalta toimii.
Nuo ongelmat ovat olemassa jo nykysysteemissä. Eikö olisi parempi, jos niitä porsaanreikiä olisi paljon vähemmän? Suora demokratia auttaa myös etsimään ratkaisuja, joilla noiden epäkohtien haitat voidaan minimoida. Eikö olisi mukavampaa, että kengissä olisi edes pohjat ehjänä, jos satut kävelemään rikkoutuneen lasipullon yli?
Tiede-lehden sivulla artikkelissa Entä jos maan asioista päättäisi kansa? oli yksi asia, josta ajattelin mainita.
"Eikö kansa osaa tai ehdi?Jos kansa olisi niin tyhmää, että sen ei voi antaa päättää asioista, niin miksi pitäsi olla demokratiaa ollenkaan? Eikö diktatuuri olisi parempi? Eihän kansa voi osata äänestää päättäjistä, jos se ei osaa äänestää muista asioista.
Poliittisessa aktiivisuudessa nousee esiin klassinen muna vai kana -kysymys: ovatko kansalaiset luonnostaan tyhmiä ja apaattisia eivätkä siksi kykene tekemään päätöksiä, vai onko apaattisuus pikemmin seurausta siitä, että kansalaisille ei ole tarjolla poliittisen vaikuttamisen kanavia?
Osallistuvan demokratian puolustajat uskovat mieluummin jälkimmäiseen selitykseen. Eliitin ja eturyhmien varaan laskevat kallistuvat ensimmäiseen vaihtoehtoon."
Mutta kansahan äänestää eduskuntaan julkkiksia, vai voisiko kyseessä olla säännön vahvistava poikkeus. Toisaalta äänestäjät osaavat hoitaa oman elämänsä muitakin osa-alueita ja uusavuttomat jäävät laiskuuttaan nukkuvien puolueeseen.
Joka vuosi monet ihmiset tekevät päätöksen lähteä lomamatkalle. Millä perusteella he osaavat valita lomakohteen itselleen? Eikö olisi parempi, jos joku muu valitsisi lomakohteen heille heidän puolestaan?
Entäpä auton uusiminen? Auton omistaja tekee huoltotarkastuksen perusteella päätöksen vaihtaako auton uuteen vai jatkaako vanhalla vielä vuoden.
Aivan samalla periaatteella ihmiset voivat päättää muistakin asioista. Heille on vain annettava tarpeeksi tietoa asioista, eli juurikin päinvastoin, kuin nykyään valtiovalta toimii.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)